Mikä saa selviytymään päivästä toiseen? Mielikuvat. Kun saa sulkea silmänsä ja sukeltaa rajattomaan mielikuvituksen maailmaan, jossa kaikki voi olla todellista. Hetki jolloin tuska jota tuntee, katoaa ja hetken kaikki voi olla hyvin. Hetken maa on puhdas, ilma raikas, on keveä askeltaa ja aurinko lämmittää sielua. Kun suljen silmäni mikään ei ole voittamattomissa, kaiken voi saavuttaa. Mutta entä sitten kun avaan silmäni? Pelko ottaa vallan, ruumis tuntuu vajoaman maahan raskaudestaan. Aivan kun alitajuntaani valtaisi kaikki maailman tuska, jota ei voi muuttaa. Voit vain elää mukana ja katsoa minne matka jatkuu. Silmiäni verestää kaikesta mitä se näkee ja kuulee. Mielikuvissani kuljen läpi erilaisten elämien, avaan kirjoista uusia ennenlukemattomia sivuja ja olen valmis tulevaan.
Hetken saadessani matkata vapaana omissa mielikuvissani, saan voimaa tosielämää varten. En tiedä miksi sitä on aina ollut niin vaikea "hallita", mutta piirtäessäni tuntuu kuin keräisin kauan kadoksissa olleita voimiani takaisin. Sitä tämä piirustuskin on, oman itseni eheyttämistä. Onnen etsimistä. Sitä varmaan moni muukin elämässä etsii. Omaa onneaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti